Ensimmäisen etätehtävän aiheena oli verkkokaupan mekitys Suomen pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle. Ensiksi on kuitenkin hyvä tutustua suomalaisen verkkokaupan faktoihin. Apuna tässä on TNS-Gallupin Verkkokauppatilasto 2013.
Mitä verkkokaupassa myydään?
TNS Gallupin mukaan verkkokaupan kirjo on varsin laaja jo pelkästään Suomessa. Virallisissa tilastoissa myytävät aihealueet jaetaan 30 eri pääluokkaan ja edelleen noin 70 eri alaluokkaan. Käytännössä verkkokaupassa on siis myynnissä kaikkea lastentarvikkeista matkoihin, vaatteista kirjoihin ja vakuutuksista vedonlyöntiin.
Palvelujen myynnillä on suuri merkitys verkkokaupalle, sillä vuonna 2014 palvelut kattoivat peräti 57% (6,0 mrd €, +8%) verkkokaupasta. Tavaroiden osuus oli 42% ja sisältöjen osuus 1%. Kokonaisuutena verookauapan arvo Suomessa oli 2013 10,5 mrd € ja kasvua vuoteen 2012 +8,7%. Verkkokaupan suurin yksittäinen tuoteryhmä on ylivoimaisesti matkailu, peräti 36%.
Mistä lähdettäisiin liikkeelle?
Monen pk-yrittäjän, mutta myös ison toimijan, haaveissa on usein toimiva verkkokauppa. Sellainen, jonka asiakas löytää välittömästä, ja jonka ostoprosessi alusta loppuun saakka sujuu ilman ongelmia kaikilla mahdollisilla laitteilla. Jotta päädyttäisiin tähän, on kuitenkin oltava usein ihan peruskysymysten parissa suunniteltaessa niin liiketoimintaan verkkokaupan takana kuin itse verkkokauppajärjestelmää:
- Kohderyhmä? Kenelle haluan myydä?
- Palvelu vai tuote? Mitä haluan myydä?
- Jakelukanavavalinnat? Missä ja miten haluan myydä?
- Yksin vai yhdessä? Pitäisikö verkostoitua?
- Mitä jää kassaan viivan alle?
Verkkokaupan merkitys
Verkkokaupan merkitys yrittäjälle kasvaa koko ajan. Aikaisemmin monet varsinkin vanhemmat suomalaiset olivat hyvin ennakkoluuloisia ja pidättäytyväisiä verkko-ostosten suhteen. Sitten verkko-ostaminen alkoi yleistyä ja kasvoi viime vuonnakin 8,7% Suomessa. Monen ostajan kohdalla suusta suuhun kulkevat tuttujen kokemukset verkkokaupasta lienevät madaltaneet kynnystä ostaa verkosta. Toisaalta aina ajoittain mediassa kerrotaan tapauksista, joissa esimerkiksi luottokorttien tiedot ovat päätyneet vääriin käsiin, mikä osaltaan taas on nostanut kynnystä tiettyjen henkilöiden kohdalla.
Hyvin rakennettu verkkokauppa voi olla ylläpitäjälleen todellinen kultakaivos. Lisäksi jos verkkokauppa on hyvin hakukoneoptimoitu, löytää satunnainenkin kävijä tai jonkin yhden tietyn erikoistuotteen tai -palvelun ostaja kyseiseen verkkokauppaan hyvin. Suurin osa verkkosivujen ensikävijöistä nimittäin tulee hakukoneiden kautta. Tällöin voidaan tavoittaa "marginaalisia" kohderyhmiä jopa ympäri maailman ja erikoistua tiettyihin tuotteisiin tai palveluihin. Tällaista valikoimaltaan keskittyneempää verkkokauppaa on helpompi operoida, kuin jos valikoima varsinkin pk-yrittäjällä kasvaa liian suureksi. Ylisuuri valikoima voi helposti sekoittaa sivujen sisältöä ja asiakkaan ostoprosessia. Onkin hyvä miettiä tarkkaan, haluaako verkkokaupassaan myydä kaikille vähän kaikkea, vai pienemmälle kohderyhmälle segmentoitua tarjontaa.
Verkkokaupan merkitys kasvaa yrittäjille koko ajan. Verkkokauppa voi parhaimmillaan alentaa asiakkaan ostokynnystä, koska ostoprosessi ei verkkokaupassa ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Verkko-ostamisen isoin haaste on mielestäni kuitenkin toimivat järjestelmät. Selkeys, myyntihenkisyys ja helppo ostettavuus ovat tärkeimpiä asioita verkkokaupankäynnissä. Nämä vaativat aikaa, sekä niin henkisiä kuin taloudellisiakin resursseja, joten yrittäjän kannattaa käyttää riittävästi taustatyöhän aikaa. Ja jos omat resurssit eivät riitä, on hyvä miettiä ulkopuolista apua joko verkostoitumalla toisten yrittäjien kanssa, tai ulkoistamalla verkkokaupan ylläpidon.
Voittajat ja häviäjät
Perinteiset pienet erikoismyymälät ja kivijalkakaupat ovat olleet katoavaa kansanperinnettä, valitettavasti. Toisaalta, moni vastaavia tuotteita ja palveluita tarjoava on löytänyt verkkokaupasta uuden mahdollisuuden uudenlaisella jakelukanavalla. Verkkokauppaan keskittymällä myös kustannuksia saadaan alas, koska yrittäjä voi toimia kotoaan käsin. Toki pitää edelleen muistaa se, että verkkokaupan täytyy olla hyvin suunniteltu, jotta se toimii ja takaa säännöllisen kassavirran.
Entä taas isot firmat, jotka ovat myös kehittäneet verkkokauppojaan? Uhan alla eivät ole verkkokaupan kehittymisen myötä vain kivijalkamyymälät, vaan myös isot ketjut. Taannoin Kesko uutisoi sulkevansa kahdeksan Anttila-tavarataloa, sekä neljä Kodin1-myymälää. Anttilassa myydään paljon sellaisia tuotteita, jotka on helppo myydä netissä. Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon todella nettikauppa on syynä Anttiloiden sulkeutumiseen?
Kun katsotaan TNS Gallupin verkkokauppatilastoa, on pääsääntöisesti helppo huomata ne, jotka ovat verkkokaupassa voittajia. Voittajia ovat matkailupalvelut, ladattavat musiikki- ja elokuvatuotteet, tietokonepelit, bussiliput ja alkoholi. Oikeastaan yhdistävää tekijää näillä ei ole muuten kuin se, että ne kaikki liittyvät ajanvietteeseen ja nautintoon (hyvään tai huonoon sellaiseen). Onko nettikaupan tulevaisuuden vahvat tekijät siis ajanvietettä ja jonkinlaista nautintoa tarjoavat palvelut ja tuotteet?
Häviäjiä puolestaan ovat perinteiset fyysiset tuotteet, kuten CD/LP-levyt ja valokuvat sekä valokuvaustuotteet. Eli tuotteet, jotka on helppo korvata digitaalisuudella.
Jos taas tilaston rahallista määrää tutkitaan, on palveluiden osuus kasvanut voimakkaammin kuin tavaran ja tuotteiden osuus viime vuosina, joka tulee edellisiä.
Miten paljon suomalainen ostaa?
Verkko-ostamisen osalta kansainvälisyys on tuonut Suomeen myös uusia, nopeasti suosiotaan kasvattaneita palveluita, kuten Netflixin, joka jo palvelumuotona muuttaa esimerkiksi televisionkatselutottumuksia.
Verrattaessa Suomea muuhun Eurooppaan, ostaa suomalainen keskimäärin suuremmalla summalla verkkokaupasta kuin keskiverto eurooppalainen. Yleensä eurooppalainen ostaa noin 1200 eurolla vuodessa verkosta, kun taas suomalaisen ostot ovat yli 1900 euroa. Eniten Pohjoismaissa ostaa norjalainen, 2100 eurolla netistä vuodessa.
Yleistasolla Euroopan TOP 5 -nettiostosmaat liikevaihdon mukaan olivat 2013 Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Espanja ja Venäjä.
Lähteitä:
TNS Gallup
Kurssimateriaali, Matkailun Sähköinen Liiketoiminta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti