Ensimmäisen osion tehtävät on palautettu! YEAH!

No niin, nyt ne on tehty! Matkailun sähköisen liiketoiminnan ensimmäiset tehtävät!
Mutta matka jatkuu, maaliskuun lopussa luvassa jatkoa.
Sitä ennen aion tutustua matkailun menneisiin vuosikymmeniin esimerkiksi Facebookin annilla, tai selailemalla talvilomalla vanhoja, nostalgisia esitteitä, kuten talviolympialaisten hengessä Finnsov-Matkojen esitettä 1980-luvun alusta. Ajalta, jolloin vielä vouhcerit oli oikeita vouchereita :)


Kuvassa yksi aarteistani :D

Hakukoneoptimoinnin parantaminen (Matkailun sähköinen liiketoiminta / Tehtävä 10b.)

Kirjoitin aikaisemmin Wasalinen nettisivujen konversion parantamisesta. Päätin kokeilla myös, miten Wasaline näkyy hakukoneissa.

Netin eri hakukoineista ylivoimaisin lienee meille kaikille tuttu Google. Suomen kielessä termille "etsiä tietoa internetistä" on tullut synonyymi "googlettaa", jota käytetään hyvin arkipäiväisesti. Hakukone itsessään on internetpohjainen sovellus, joka etsii jatkuvasti uusia sivuja liittäen ne hakutietoihinsa hakusanojen avulla. Käytännössä siis hakukone listaa hakutuloksia nettisivuille syötettyjen hakusanojen mukaan siten, millä sanalla tai sanoilla etsijä tietoa hakee.

Hakukoneoptimoinnilla puolestaan tarkoittaa sivun ylläpitäjien toimenpiteitä, joiden avulla voidaan kasvattaa haluttujen sivuvierailijoiden määrää verkkosivuilla hakukoneiden kautta tehdyillä etsinnöillä.Jos hakukoneoptimointi tehdään hyvin, nousee kyseinen sivu hakutuloksissa korkealle. Hakukoneoptiomoinnin lisäksi voidaan ostaa mainostilaa, jolloin sopivalla määrällä euroja saadaan sivun linkki jopa ensimmäiseksi hakutuloksen listassa.

Luonnolliset - eli ilmaiset - hakukoneiden tekemät haut tapahtuvat siten, että hakukone etsii käyttäjän syöttämää hakusanaa tai hakulausekkeita vastaavia yhtäläisyyksiä tietokannoistaan. Hakukoneoptimoinnilla voidaan nostaa sivun sijoittumista hakulistauksessa. Kun lähdetään tekemään tekemään hakukoneoptimointia, pitää olla ensin tavoitteet selvillä. Halutaanko esimerkiksi lisätä uusien, potentiaalisten asiakkaiden määrää joltain tietyltä alueelta? Halutaanko kasvattaa liiketoimintaa? Lähdetään katsomaan, miten Wasalinen kohdalla asia on.

Jos kirjoitan Googleen hakusanan "Vaasanlaiva", "Wasaline" tai "Wasa Line", nousee ensimmäiseksi linkiksi toivotusti Wasalinen kotisivu. Sensijaan muut hakutulokset käsittelevät pääasiassa Vaasasta liikennöiden alusten historiaa eri muodoissa. näkyvimpänä on oikeassa reunassa Wikipedian artikkeli vanhasta Wasa Line-yhtiöstä, jonka toiminta on loppunut jo kauan sitten.

Jos kokeilen Googleen muita hakutermejä, jotka liittyvät laivaliikenteeseen Suomen ja Ruotsin välillä, ovat tulokset yllättävän heikot Wasalinen kohdalla. Esimerkiksi hakusanat "Autopaketti" tai "Auton kanssa Ruotsiin" eivät tuottaneet hakutuloksia Wasalinelle. Sensijaan "Laivalla Ruotsiin" -haku nosti lopulta Wasalinen kolmanneksi Finnlinesin Naantali-Kapellskär -reitin sivun (1.) ja Viking Linen sivujen (2.) jälkeen.

Mitä voisi tehdä, jotta hakukoneoptimointi toteutuisi tehokkaammin?

1. Kilpailijoiden aktiivinen seuranta. Mitä tekevät muut laivayhtiöt, millaisia trendejä alalla on, mitä asiakkaat haluavat? Tämä yhdistettynä omien nettisivujen sisällöntuottamiseen, tekstiasuun, sanavalintoihin ja sivujen ohjelmointiin edesauttaisi varmasti sivujen asemaa hakutuloksissa.

2. Hakukoneystävällisempi sivurakenne. Koska hakukoneet tulkitsevat parhaiten verkkosivuja, joissa on selkeä rakenne, ja koska ainakin omasta mielestäni Wasalinen sivustossa oli hieman epäloogisuutta ja päällekkäisyyttä rakenteessa, voisi sivujen rakennetta, logiikkaa ja sisältöä muokata vielä enemmän hakukone- ja myös käyttäjäystävällisemmäksi. Myös sisältöä voisi täydentää, sillä jotkin sivut sisälsivät pahimmillaan vain yhden kuvan, eikä lainkaan mitään tekstisisältöä. Jos ei ole tekstiä, ei ole hakusanojakaan, eikä sitämyöden hakutuloksiakaan. Tekemällä esimerkiksi lasten viihtestä kertovalle sivustolle sisältöä, voisi perheristeilyjä etsivä päätyä Wasalinen sivuille.

3. Paremmat TITLE-otsikkotunnisteet yhdistettynä runsaampaan sisältöön. Hyvässä sivun ostikkotunnisteessa on sivun sisältöä kuvaavia sanoja, mutta niistä ei ole hyöty, jos sisältö puuttuu sivuilta.

4. Sisällönkuvauskentät palvelemaan paremmin hakukonetta. Sisällönkuvauskenttä tiivistää hakukoneelle sivun sisällön ja auttaa parantamaan sivun asemaa hakukoneen tuloksissa. Jos sivulla kerrotaan esimerkiksi autopaketeista Ruotsiin, tai laskettuelumatkoista Åreen, kannattaisi sisällönkuvauskenttään tiisvistää sivun sisältö, jotta potentiaalinen asiakas löytäisi tiensdä Wasalinen sivuille.

5. Asiakkaiden ja trendien tutkiminen, jotta tiedettäisiin realistisesti, millä hakusanoilla ihmiset hakevat tietoa ja millaista tietoa esimerkiksi auton kanssa Ruotsiin matkustava potentiaalinen laivayhtiön asiakas haluaa. Tällöin sisältö sivuilla voitaisiin tuottaa entistä enemmän myyntihenkiseksi ja inspiroivammaksi ja asiakas, joka on aina mennyt Ruotsiin Turusta, voisikin päätyä kokeilemaan Vaasa-Uumaja -linjaa.

Kävijäseuranta nettisvuilla (Matkailun sähköinen liiketoiminta / Tehtävä 9.)

Kun lähiopetuspäivän aikana tutustuimme Google Analyticsiin ja siihen, miten paljon meidän nettisurffailustamme loppujen lopulta tiedetään, olin hämmentynyt. Toki siis tiesin, miten paljon meidän liikkeistämme jää jälkeen, mutta että niin paljon...

Tehtävänämme oli analysoida kävijäseurantaa nettisivuilla. En valitettavasti oman työpaikkani kävijäseurantaa voi tässä analysoida, joten päädyin open materiaalissa olleeseen raporttiin.

Mistä on kyse?

Valmiin raportin sisällöstä ei käynyt selville, minkälaisesta sivusta oli kyse. Olisi ollut mielenkiintoista tietää, millaisesta sivusta olisi ollut kyse, koska se olisi ehkä voinut vähän edesauttaa tulosten  analysointia. Kai?

Löydökset?

1) Sivun kävijät

Sivun kävijöistä suurin osa, noin 90% , tuli orgaanisen haun kautta. 90% kävijöistä oli uusia kävijöitä. Toisaalta, 77% sivuston kävijöistä poistuivat sivustolta käyden ainoastaan yhdellä sivulla.

2) Mistä kävijät tulivat?

Sivuston kävijöistä suurin osa tuli perinteisen tietokoneen välityksellä. Tabletteja ja mobiililaitteiden käyttäjiä oli hämmästyttävän vähän. Tässä kohdassa jälleen heräsi  mielenkiintoni, mitä sivu oikein käsitteli, sillä mobiililaiteiden käyttäjiä oli todella vähän...

3) Kestääx kauan?

Sivulla vierailleiden henkilöiden käyntien kesto oli lyhyt, 1 min 22 sek keskimäärin. Sivun sisältö ei selkeästikään ole saanut kävijöitä jäämään tarkastelemaan sivuston antia kauempaa.  Myöskään sivulle palaajien prosentti ei ollut kaksinen, vain noin 10% kävijöistä palasi sivulle takaisin. Pitäisikö siis sivun sisältöä kehittää?

Kehitettävää?

Tilaston perusteella lähtisin itse kehittämään hakukoneoptimointia, jolloin saataisiin hakukoneiden kautta tulevaa liikennettä enemmän.
Entä mobiililaitteiden käyttäjät? Miten heidän kävijämääränsä saataisiin kasvatettua nykyisistä, todella alhaisista luvuista?
Tai sisällön kehittäminen ylipäätänsä? Nyt poistumisprosentti on niin korkea, ettei sisältö taida olla kovinkaan kaksinen?

Konversion parantaminen (Matkailun sähköinen liiketoiminta / tehtävä 10a)

Se, että asiakas päätyy yrityksen nettisivuille, taitaa olla monen firman päätavoite. Tämän eteen tehdään töitä paljon. "Katso netistä" on monta kertaa vastaus, kun asiakas kysyy lisätietoja. Mutta harva taitaa ajatella sitä pidemmälle. Miten saataisiin lopulta asiakas ostamaan nettisivuilta eikä vain surffailemaan niille? Tarvittavan tiedon löytäminen nettisivuilta saattaa olla yllättävän hankalaa, puhumattakaan siitä, että sivuvierailu päätyisi kaupankäyntitilanteeseen.

Perusidea

Internetsivujen suunnittelussa kannattaa noudattaa yksinkertaista perussääntöä, johon riittää  oikeastaan vain kaksi kysymystä ja niihin vastaukset.

1) Mitä pitää tietää?
   - Määrittää kohderyhmä ja tavoitteet.

2) Mitä tarvitaan?
   - Uusia kävijöitä, tehokkuutta ja sitouttamista.

Tämän jälkeen on helpompaa ja mielekkäämpää lähteä kehittämään sivujen rakennetta, sisältöä ja ennen kaikkea lisäämään kaupankäyntiä.

Konversio

Internetsivujen, joilla käydään kauppaa tai joiden tarkoituksena on lisätä tuottoa, konversio tarkoittaa käytännössä kaupankäynnin tuottoa, joka saadaan nettisivujen ansiosta. Käytännössä tätä voidaan mitata konversioarvolla. Konversioarvo lasketaan seuraavasti:

Jos matkailusivun kautta saadaan 100 varausta, ja sivulla on 50.000 latausta, jaetaan varausten määrä sivulatauksilla x 100 = konversioarvo 0,1%. Eli tällöin siis kaikista sivulatauksista vain 0,1% päätyi toteutuneeseen varaukseen.

Käytännössä siis Konversioaste ( % ) = Toteutunut tavoite (kappalemäärä) / Kävijämäärä

 

Konversion kasvattaminen

Jotta nettisivujen konversiota voidaan kasvattaa, tulee ensin selvittää muutamia perusasioita:
- Määritellä tavoitteet
- Oikeiden kävijöiden löytäminen
- Luotettavuuden kasvattaminen
- Käytettävyyden parantaminen
- Sivujen tekninen toiminen niin eri selaimilla kuin mobiililaitteella, tabletilla jne.

Lisäksi sivujen sisällön myyntihenkisyyden kasvattaminen on tärkeää ja ostamisen pitää olla helppoa."Online"-kaupankäynnissä, kuten matkavarauksissa usein konversiota mitataan myös ostotapahtumien määrällä, jotka aiheutuvat tietystä tapahtumasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi bannerimainonta ja sen kautta tullut kaupankäynti. Tällöin ns. landing pagen eli laskeutumissivun pitäisi olla mahdollisimman hyvin toteutettu. Huonoin tapaus on silloin, jos banneri ei viekään markkinoidun tuotteen tai palvelun sivulle, vaan esimerkiksi firman yleisen nettisivun pääsivulle, josta asiakas joutuisi lähteä etsimään tietoa.

Kehittämistä konversion osalta

Tehtävänä oli valita jokin sivu, jonka konversiota lähtisin kehittämään vähintään viidellä eri seikalla.
Koska en tällä kertaa halunnut valita oman työni sivuja, päätin ottaa kohteeksi jonkin muun  sivun. Itseäni kuitenkin kiinnostaa niin työn kautta kuin muutenkin laivaliikenne toimialana, joten päädyin ottamaan kohdesivukseni Vaasa-Uumaja -reittiä liikennöivän Wasalinen.

                                          Kuvassa Wasa Linen aloitussivu, www.wasaline.fi

Case Wasaline

Kun asiakas on valinnut Wasalinen sivujen markkina-alueen, sekä kielen, ohjautuu hän suomen kielisen sivun valittuaan pääsivulle, jolta asiakas voi lähteä etsimään tarvottavaa tietoa. Kyseessä on uusi yritys, joka aloitti liikennöinnin Vaasan ja Uumajan välillä vasta vajaa kaksi vuotta sitten.

                                                    Wasalinen pääsivu.

Miten parantaisin konversiota?

Tunnelma ja toimivuus

Etusivun tunnelma on hieman haalea ja väritön. Etusivu kaipaisi mielestäni selkeämpiä linjoja, väriä ja houkuttelevaa tunnelmaa. Tekniikka ei myöskään toiminut ihan kunnolla, sillä kun kokeilin muutamalla eri kannettavalla tietokoneella, yhdellä pöytäkoneella, tabletilla ja kahdella kännykällä, oli toimivuudessa isoja eroja. Pöytäkoneella sivu latautui ihan hyvin, mutta esimerkiksi kannettavilla, joissa oli pienemmät näytöt, oli etusivun iso vaihtuva pääkuva liian dominoivassa asemassa ja muuta sisältöä joutui etsimään. Kokeilin myös kahdella älypuhelimella sivuja, mutta kummallakaan puhelimella en päässyt eteenpäin sivusta, jossa olisi pitänyt voida valita kieli ja maa.

Myyntihenkisyys

Myyntihenkisyyttä voisi parantaa nostamalla nettivarausjärjestelmä paremmin esille, sekä tuomalla tarjoukset ja teemaristeilyt varauslinkkeineen paremmin näkyviin. Myyntihenkisyyttä kasvattaisi myös se, että sivujen tarjonta olisi ajan tasalla. Esimerkiksi tätä kirjoittaessani 17.2.2014, oli pelkästään pääsivulla nostoina kaksi teemaristeilyä, joiden ajankohta oli jo mennyt edellisellä viikolla.

Varaamisen helppous

Varaamisessa kiinnittyi huomioni kiinnittyi muutamiin pääseikkoihin. Esimerkiksi jos haluaisit palata varausjärjestelmästä takaisin sisältösivuille, ei se onnistukaan, sillä varausjärjestelmässä ei ole mitään sellaista linkkiä, josta pääsisi takaisin, vaan asiakkaan täytyy mennä nuolinäppäimillä "vanhanaikaisesti taaksepäin". Varausjärjestelmässä pitäisi valita mahdollisia paketteja tai alennuksia, mutta näiden drop down-valikoista ei saakaan valittua mitään. Kun sekavasta etusivusta on päästy eteenpäin, etenee varaus loogisesti.

Ulkoasun pienet yksityiskohdat

Kirjoitusasussa olisi pientä parantamisen varaa, sillä kirjoitusvirheitä löytyi jonkin verran tekstin sisällöstä. Myös navigoinnissa oli päällekkäisyyttä, toisaalta myös epäloogisuutta. Hinnat-valikosta löytyi niin lippuhinnat, ravintolahinnat ja a la carte-hinnat. Vähän sekavaa. Myös kuvien resoluutiossa oli hieman toivomisen varaa osittain, sillä esimerkiksi jotkin artistikuvat olivat resoluutioltaan käsittämättömiä...

Risteilytuotteen kehittäminen

Vaasa-Uumaja -linjan suuri haaste on se, ettei reitillä saa myydä verovapaasti tuotteita myymälässä. Yhtiö on kuitenkin mukavasti ottanut valikoimaansa teemalähtöjä, kuten lastenristeilyjä, tanssiristeilyjä ja hotellimatkoja. näitä voisi kuitenkin vielä enemmän nostaa esille siten, että Vaasasta lähtevälle risteilylle tulisi houkutteleva imago. Shoppailua, viihdettä ja hyvää ruokaa - sitä tarjoaa myös etelämmässä liikennöivät laivat. Tähän samaan olisi Wasalinella myös mahdollisuus.

Yhteenveto

Wasaline on uusi yritys, joka on lähtenyt käytännössä 0-tasolta liikenteeseen. Omalta osaltani nostan hattua sille, että aikanaan vuosikymmeniä kukoistanut, sittemmin EU:n myötä surkastunut laivalinja on saanut uuden elämän Wasalinen myötä. Jos Wasalinen nettisivujen graafinen ulkoasu olisi hieman "eläväisempi" ja kaikilla laitteilla toimivampi, tekstien ja kuvien sisältö 100% oikein, tuotteet ja paketit näkyvämmin esillä varauslinkkeineen ja varausjärjestelmän pääsivu selkeämpi, olisi sivu erittäin toimiva mielestäni. Tästä on siis hyvä jatkaa eteenpäin.

Liidit - siis mitkä? (Matkailun sähköinen liiketoiminta / Tehtävä 6.)

Mikä ihme on liidi?

Liidi on asiakas, joko henkilö tai organisaatio, joka on kiinnostunut ja jolla on yhteys jossain muodossa sinun yrityksesi tuotteisiin tai palveluihin. Liidi on ollut jollain tavalla kosketuksissa yrityksesi tarjoamaan tuotteeseen tai palveluun, kuten esimerkiksi tilannut esitteen nettisivujen kautta.

Mistä liidejä hankitaan?

Liidien hankkimisen apuna voi olla yrityksen nettisivuilla esimerkiksi yhteydenottolomake. Tässä liidissä kannattaa olla huolellinen ja kysyä asiakkaalta mahdollisimman paljon tietoja asiakkaasta, kuten yhteystietoja, kiinnostuksen kohteita jne, jotta asiakkaasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Liidejä voi hankkia myös vaikka messuilta kysely- ja arvontakuponkien avulla ja netissä bannerien tai pop-up-ikkunoiden avulla.

Mitä liideille tehdään?

Yrityksesi tulisi saada liidin jatkamaan kiinnostustaan yritystäsi kohtaan. Kun esimerkiksi yhteydenottolomakkeella on saatu tietoja liidistä, tulisi yrityksen olla mahdollisimman nopeasti aktiivisessa suhteessa liidiin, jotta kommunikointi saataisiin käyntiin ja päästäisiin tavoitetilaan. Liidistä pitäisi olla mahdollisimman paljon tietoja, jotta yritys osaisi kohdistaa liidiin juuri oikeanlaista tietoa ja viestintää. Tällöin esimerkiksi satunnaisesta sivullakävijästä voi tulla asiakas, jos viestintä liidin suuntaan osataan kohdistaa aktiivisesti ja oikein.

Miksi liidejä pitää hankkia?

Liidien avulla voidaan laajentaa asiakaskuntaa, hankkia uusia kontakteja ja kasvattaa tulosta. Liidien hankinnassa kannattaa panostaa myös sattumanvaraisiin liideihin, sillä niissä on iso potentiaali.


Lisää liideistä ja niiden hankkimisesta voit lukea täältä.

Onnistunutta matkailumarkkinointia (Matkailun sähköinen liiketoiminta / Tehtävä 11.)

Millainen on onnistunut matkailun markkinointikampanja? Mielestäni hyvänä esimerkkinä toimii Viking Linen M/S Viking Grace -aluksen kampanja, joka voitti Markkinointi & Mainonta lehden "Vuoden 2013 markkinointiteko" -palkinnon. Viking Grace aloitti liikennöintinsä Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -reitillä tammikuussa 2013.

Kampanjan muoto

Viking Gracen lanseerauskampanja alkoi syksyllä 2012 ja jatkui läpi talven ja kevään 2013. Ennen aluksen liikenteen alkua seurattiin aluksen omilla nettisivuilla ja omilla Facebook-sivuilla aluksen suunnittelua ja rakentamista, sekä ihmisiä, jotka liittyivät alukseen jollain tavalla. Kampanjassa hyödynnettiin toki myös Viking Linen omia nettisivuja ja Facebook-sivuja, sekä YouTube-kanavaa alukseen liittyvällä mainonnalla ja informaatiolla. Lisäksi aluksen lanseerauksessa hyödynnettiin mm. TV-yhteistyötä esimerkiksi Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelmassa. Kampanjaa tukivat myös erityyppiset ulkopuoliset tahot, kuten bloggaajat ja median edustajat. Kampanjassa olivat mukana toki myös perinteisemmät kanavat, kuten printtimainonta, ulkomainonta, tv-mainonta sekä radiomainonta. Eikä pidä unohtaa henkilökohtaisen myyntityön merkitystä, joka on varsinkin B-2-B-sektorilla tärkeässä asemassa matkailualalla. Laivan suosio on ollut ensimmäisen liikennöintivuoden aikana valtaisa. Aluksen miljoonannen matkustaja raja saavutettiin jo syyskuussa, eli vain seitsemän kuukautta liikenteen alkamisen jälkeen.

MS Viking Grace. Kuva Viking Linen lehdistökuvapankista.
 

"No risteilythän nyt on jo nähty...." Vai onko?

Monilla nykyajan kuluttajilla on ollut se asennoituminen Itämeren risteilylaivoihin, että ne eivät välttämättä tarjoa halpoja viinaostoksia lukuunottamatta mitään uutta. Tähän tilanteeseen Viking Grace toi muutosta ja sen myös haluttiin välittyvän kuluttajalle. Aluksen suunnittelussa isossa asemassa oli vuoden 2011 sisustusarkkitehdiksi valittu Vertti Kivi ja hänen dSign -toimistonsa. Aluksen suunnitteluun haluttiin uutta näkökulmaa, joten sisustuksen suunnitellut Vertti Kivi valittiin tehtävään siksi, ettei hän ollut koskaan suunnitellut sisustusta laivoihin. Perinteiset laivojen sisustajat jätettiin tällä kertaa rannalle, koska nyt haluttiin uusia ideoita vastaamaan asiakkaiden kysyntään.

Kohderyhmä, jolle aluksen lanseerauskampanja suunnattiin, oli oletettavasti toki jo olemassa olevat risteilyasiakkaat, mutta ennen kaikkea ne, jotka eivät ole olleet risteilyillä pitkään aikaan, tai ne, jotka eivät edes ole halunneet risteilylle, koska "laivalla ei ole mitään uutta". Herättämällä juuri näiden potentiaalisten asiakkaiden kiinnostus, on saatu herätettyä keskustelua risteilylaivojen uudesta sisällöstä, uusista mahdollisuuksista ja saatu uusia asiakkaita.

Mitä uutta alus sitten tarjoaa? Uudenlaisia hyttejä, joissa on sisustuksen ja käyttömukavuuden lisäksi kiinnitetty huomiota esimerkiksi vuodevaatteisiin, tyynyihin ja patjoihin. Uudentyyppisiä, inspiroivia kokoustiloja modernilla tekniikalla. Uusia ravintolakonsepteja, joissa on tarjolla innovatiivisia ruokia, kuten ramenburger, joka oli viime vuonna uusinta uutta New Yorkin ruokakulttuurissa, mutta Suomessa kukaan ei ollut vielä kuullutkaan siitä.  Viihdettä, joka yllättää, kuten julkkiksen vetämä villasukkienkudontahetki kuohuviinin kera. Ekologista liikennettä maakaasukäyttöisellä laivalla. Monipuolisen SPA:n, jossa voi nauttia porealtaan mukavuudesta merinäköalasta nauttien. Kannattaa kokeilla.

Kampanjan tulokset

Matkustajamäärien kasvu on ollut kampanjan suurin konkreettinen tulos. Viking Gracen lanseerauskampanjan onnistuvuudesta kertoo myös se, että aluksen tultua liikenteeseen, Viking Linen markkinaosuus kasvoi Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -reitillä yli seitsemän prosenttia ollen nyt 57% reitin markkinoista.

Mutta konkreettisten myyntilukujen lisäksi myös imagollinen kasvu ja kehitys ovat olleet varmasti hyviä. Kuluttajien asenteet lienevät muuttuneen positiivisemmiksi uuden aluksen ja sen markkinointiviestinnän myötä. Tästä kertonevat asiakas- ja markkinatutkimukset, sekä markkinoinnin ammattilaisten myöntämä palkinto.

Omia ajatuksia kampanjasta

Jos olisin saanut itse vapaat kädet kehittää kampanjaa, olisi hyödyntänyt elävää ja reaaliaikaista kuvaa YouTuben, Instagramin ja Facebookin osalta vielä enemmän. Kampanjaa varten tehtiin omat internetsivut, jotka kuitenkin erosivat visuaaliselta ilmeeltään melko paljon pääsivustosta ja muusta markkinointiviestinnästä. Nyt tuli vähän se mielikuva, että imagollisesti Grace on ihan eri tuote kuin muut alukset. Tämä voi olla tiettyyn rajaan asti ihan ok, mutta entä jatkossa? Halutaanko yksi alus todella erottaa muista saman laivaston aluksista omaksi brändikseen?

 

Voiko "nettisurffailulla" rikastua? (Matkailun sähköinen liiketoiminta / tehtävä 3.)

Voiko sillä oikeasti tienata rahaa, että tekee netissä mitä itse haluaa? Tämä kuulostaa melko absurdilta, juuri siltä, mitä monet paheksuvatkin. "Surffaa kaiket päivät netissä, eikä tee oikeita töitä..."

Sitä teki Henri Junttila, joka on kirjoittanut kirjan How I made over $100 000 online doing what I love. Ja rikastui, omien sanojensa mukaan yli 100.000 dollaria.

kuva: Amazon.com / Henri Junttila

Se pieni idea

Junttila oli alun perin nettipokerin pelaaja, joka alkoi pikkuhiljaa kyllästyä uhkapeleihin. Ilmeisesti kuitenkin houkutus internetin mystiseen maailmaan oli niin suuri, että hän päätti tienata elantonsa netin ansiolla jollain muulla tavalla. Junttila kävi erilaisilla nettimainontaan opastavilla kursseilla. Tällöin elettiin vielä aikaa, jolloin bloggaus, ja muut nykypäivän ihan tavalliset netti-ilmiöt olivat vielä meille muille tuntemattomia.  Entisenä nettipokeripelaajana Junggila perusti kuitenkin ensi alkuun nettipokeria käsittelevän sivuston, joka ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Tilalle tulikin yhteistyökumppanin avulla uudentyyppinen sivusto, joka alkoi blogi- ja artikkelimuodossa panostaa hyvinvointiin. Ja tästä tuli hitti. Ehkäpä tässä onkin koko rikastumisen pointti, olla aikaansa edellä ja keksiä sellaista mitä muut eivät ole vielä keksineet. Kai tämän vuoksi lukiessani jyskytti päässäni tarina Facebookista, sen historiasta ja siitä, millainen rahasampo se on keksijälleen ollut. Pienistä ja yksinkertaisista, hulluistakin ideoista saattaa syntyä todellinen megaluokan ilmiö, jos löytää oikean jutun.

Mitä muut ajattelevat?

Sitä Junttilakin mietti ja kertoo siitä kirjassaan. Usein tämä on unelmien saavuttamisen esteenä. Mutta Junttila kertoo kirjassaan rehellisestikin siitä, miten hän pääsi eroon tuosta perisuomalaisesta ajattelutavasta. Kirjassaan hän haluaa jakaa omia kokemuksiaan muille, sillä omien sanojensa mukaan hän olisi itse toivonut saavansa lukea tämän kaltaisen kirjan nettiuraansa luodessaan, jotta olisi välttynyt virheiltä ja vastoinkäymisiltä.

Itseäni hiukan naurattikin kirjan sisältö välillä, niin skeptisesti kuin vähän kahdehtienkin. "Tein sitä, mitä itse halusin" on kirjassa vahva signaali. Tuohan on ideaalinen tilanne: jospa vain ihminen voisikin tehdä sitä, mitä itse haluaa ja vieläpä rikastua sillä. Ehkä tässä kohdassa tunnustan olevani vähän kade, sillä kirjan sisältö sai tuon kuulostamaan niin helpolta. Sitten mieleeni hiipi ajatus siitä, että ehkä pokeripelaajan kassasta löytyi sellaista taloudellista pelivaraa, joka mahdollisti tällaisen projektin aloittamisen? Mene ja tiedä. Toisaalta, kirja antoi myös sadunomaista ajatusta siitä, että mitä jos todella oikeasti minulla olisi hyvä idea ja lähtisin toteuttamaan sitä? Voisiko todella kirjan opeista olla silloin hyötyä ja apua?

Money, money, money!

Millaisen uran Junttila lopulta kirjan mukaan teki? Hän kirjoitti blogeja, noita nykyisin niin arkipäiväisiä, mutta kymmenen vuotta sitten täysin tuntemattomia nettikirjoituksia. Hän teki Googlessa markkinointia ja verkostoitui muiden bloggaajien kanssa. Bloggaajat ja artikkelien kirjoittajat linkittyivät ristiin ja lukijat päätyivät siten sivustolta toiselle. Mukaan tuli mainoslinkit ja tuotesijoittelu tekstin joukkoon. Kävijämäärät kasvoivat, samoin mainostajat. Ja rahaa tuli. Tekstiä lukiessani tuli mieleeni jälleen ihmisen "heikkous" kuluttajana: Jos joku "oikea ihminen" kehuu jotain tuotetta henkilökohtaisesti, on se yllättävän tehokas mainoskanava, paljon tehokkaampi kuin markkinoinnissa käytetty fiktiivinen mainoshahmo.

Mitä ajatuksia kirja herätti?

Kirja herätti vähän kaksijakoista ajattelua itsessäni. Kuten kerroin, olin osittain vähän skeptinen kirjan sisältöön, sillä jotenkin kaikki kävi lopulta niin "helposti". Toki kirjan sisältö ei kerro koko totuutta, mutta jarisarasvuomainen ajattelu "tee sitä, mitä itse haluat" jäi soimaan päähäni. Toisaalta, itsekin haluaisin tehdä niin. Tehdä sellaisia asioita työkseni, joista todella pitäisin. Yksi haaste on vain talous, niiden asioiden kun pitäisi tuottaa. Tässä suhteessa Junttilalla on käynyt hyvin, sillä hän on todella tienannut tekemällä sitä, mistä itse pitää.

Kirjan sisältö antoi toisaalta myös tietynlaista toivoa "hektisen markkinatalouden keskellä" siltä osin, että robottimainen pakkopuurtaminen ei ole elämässä tärkeintä. Jos oikeasti uskoo asiaansa ja ideaansa, jos mukana on innostusta ja taloudellinen tilanne antaa mahdollisuuden, niin mikä estää toteuttamasta unelmaansa? Pieni riskinotto ja uskallus voivat tuottaa moninkertaisesti.

Mikä oli lopulta päällimmäisin ajatukseni kirjasta?

GO 4 IT :)

Kannattaa kokeilla tehdä sellaista, mistä itse tykkää. Eläimet, kuten kuvassa koirani osaavat sen paremmin kuin ihmiset. Eläinten toiminnasta kannattaisi ottaa joskus oppia meidän ihmistenkin :)

Oliko tehokasta markkinointia ennen nettiä? (Matkailun sähköinen liiketoiminta / Tehtävä 4.)

Markkinointi on muuttanut muotoaan radikaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun itse opiskelin tradenomiksi silloisessa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulussa (HELIA) 2000-luvun alussa, olivat minunkin markkinointiopintoni keskittyneet pitkälti perinteisiin markkinointikanaviin, kuten printtimainontaan lehdissä, tv-mainontaan ja esitteisiin. Internetmainonnasta opiskeltiin silloin hyvin vähän, koska tietoa tai opiskeluvälineitä ei yksinkertaisesti ollut saatavilla ja koko internetmainonta oli vielä lapsenkengissä. Nyt, kun omasta valmistumisestani on kulunut yli 10 vuotta, on mainonta ja markkinointi siirtynyt nopealla tahdilla sähköiseen muotoon internetin mystiseen maailmaan.

Omia kokemuksia

Kun keväällä 2012 valmistuin Haaga-Helian ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta (Palveluliiketoiminta / Restonomi, YAMK) oli tuon koulutuksen markkinoinnin opintojen sisältö aivan toinen kuin tradenomiopinnoissani. Toki enemmänkin niitä opintoja olisi voinut olla. Jos taas ajattelen omaa työuraani, muistan sähköisen mainonnan lyöneen omalla kohdallani läpi todenteolla itseasiassa vasta noin kolme-viisi vuotta sitten. Nyt tuo aika tuntuu todella lyhyeltä. Jopa niin lyhyeltä, että minun oli tarkasteltava omia arkistojani. Ja oikeassa olin, sillä vielä muutama vuosi sitten mietin esitteitä, erilaisia flyereitä ja muita perinteisiä, tavalla tai toisella paperille painettavia markkinointimateriaaleja. Sitten tulivat kampanjasivut, bannerit ja esitteet PDF-muodossa. Nyt tänään mietin sitä, miten markkinointia voisi toteuttaa Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Muutos on ollut nopeaa. Ja koomisimmalta tässä tuntuu mielestäni se, että minä, jonka pitäisi ikänsä puolesta olla hyvinkin perillä markkinoinnin uusimmista  trendeistä, joudun konsultoimaan itseäni huomattavasti nuorempaa kollegaa. Mutta pitää muistaa, että elämä on oppimista ja siksihän näitäkin opintoja suoritan parhaillaan :)

Markkinointi ennen ja nyt

Perinteinen printtimainonta on vähentynyt radikaalisti viime vuosina, ja mainostajat ovat siirtäneet eurojaan yhä voimakkaammin sähköisiin markkinointikanaviin. Mutta ennen kuin menen syvemmälle asiaan, on hyvä kerrata, mitä on markkinointi, markkinointi viestintä ja markkinointisuunnitelma? Markkinointi on oman määritelmäni mukaan kokonaisuus, jonka tavoitteena on edesauttaa yrityksen tuotteen tai palvelun menekkiä suunnitelmallisesti määrätyille kohderyhmille. Markkinoinnin tehtävänä on kertoa asiakkaille tuotteista ja palveluista, joita he tarvitsevat - tai luoda asiakkaalle se tunne, että asiakas tarvitsee kyseistä tuotetta tai palvelua. Parhaimmillaan markkinointi toimiikin mielestäni juuri näin. Olen usein keskustellut ja jopa väitellyt insinööritaustaisten henkilöiden kanssa tästä, sillä useinhan Suomessakin markkinointi on katsottu pakollisena pahana ja kulueränä. "Kyllä meillä on niin hyvä (insinöörin suunnittelema) tuote, että se myy itse itsensä" olen usein kuullut vastaväitteenä. Toki tämäkin on totta, mutta parhaimmillaanhan markkinointi (ja täysin hullu idea) luo tarpeen tuolle mahtavalle tuotteelle, jota kuluttaja ei edes ennen mainosta nähdessään uskonut edes tarvitsevansa.


Mainonta oli pitkään paperimainontaa eri muodossa. Ylemmässä kuvassa  esimerkki Ruotsin laivojen mainonnasta 1950-luvulta. Kuva kirjasta "Laiva saapui Helsinkiin"


Oikealla puolestaan esimerkki markkinointikanavasta, joka piti pintansa vuosikymmeniä ennen sähköisten markkinointikanavien kehittymistä, eli lehti.
Oli sitten kyseessä sanomalehti tai aikakauslehti, mehevillä otsikoilla on aina myyty lehtiä ja sitä myötä tarjottu paljon silmäpareja lukemaan myytyjen mainostilojen ilmoituksia.
 

SOSTAC-malli

Markkinoinnin malleja on kehitetty vuosikymmenien varrella monia erilaisia ja ne tunnetaan mitä mielenkiintoisimmilla kirjainyhdistelmillä. On AIDA-mallia, 5P-mallia... Lisäksi on Paul R. Smithin 1990-luvun alussa kehittämä SOSTAC-malli. Tämän mallin on todettu olevan yksi käytännönläheisimmistä  markkinointimalleista riippumatta siitä, mistä tuotteesta, palvelusta tai toimialasta on kysymys. Vaikka tämä malli onkin kehitetty ajalla, jolloin internetistä ei ollut tietoakaan, palvelee tämä malli ideologialtaan edelleen hyvin myös nykyajan sähköisessä markkinoinnissa.

Ai miten niin vanha malli voisi toimia modernissa sähköisessä markkinoinnissa, jossa on mahdollista lähestyä asiakasta vaikka mistä päin tahansa internetissä asiakkaan sitä edes huomaamatta? No, useinhan vanhat perusideat ovat toimivia riippumatta siitä, millaisessa toimintaympäristössä ollaan. Miksi keksiä pyörää uudestaan, jos ei ole tarve? Markkinoinnin perusidea on edelleen sama, myynninedistäminen, vaikka välineet ovat muuttuneet.

SOSTAC-malli koostuu kuudesta peruskysymyksestä, jonka ympärille markkinointisuunnitelma rakennetaan.

S = SITUATION = Missä olemme nyt?
O = OBJECTIVES = Missä haluaisimme olla?
S = STRATEGY = Mitä saavutamme?
T = TACTICS = Miten toimimme käytännössä?
A = ACTION = Toiminta!
C = CONTROL = Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?

Markkinoinnin suunnittelu sähköisen media valtavuosina - ja 30 vuotta sitten

Jos verrataan SOSTAC-mallin mukaista markkinoinnin suunnittelua nyt sähköisen markkinoinnin aikana ja 30 vuotta sitten, voidaan hyvin toimia samalla mallilla. Otetaan esimerkiksi vaikka auton mainoskampanja, tässä tapauksessa hiekanruskea ahkeran työläisen unelma,  neuvostoliittolaisen autoteollisuuden lahja maailmalle,
Moskivtsh Elite 1500 SL.



Miten SOSTAC toimisi 1980-luvun alussa ja nykyään? Tässä hyvin karkea "karvalakkiesimerkki".

S = Auton myynti on tasolla X ja sitä pitää kasvattaa. Mietimme, ketkä ovat automallin nykyisiä ostajia. Mitkä ovat auton vahvuudet ja heikkoudet? Ennen taustatiedot perustuivat lähinnä myyntilukuihin ja asiakasrekistereihin, mutta nykyisin apuna on myös internetin tuomat ulottuvuudet, jotka kertovat maineesta, käyttökokemuksista, imagosta ja muista ominaisuuksista aikaisempaa tarkemmin.

O = Haluamme nostaa auton myyntilukuja nykyisestä tavoitteeseen X. Ennen tavoitteet olivat yleensä konkreettisia myyntilukuja ja rahallista tulosta, mutta nykyisin mukana on myös imagon kasvattaminen, vaikuttaminen eri ihmisryhmiin tai jopa päättäjiin. Euromääräisen myynnin kasvattamisen sijaan tavoitteena voi hyvin olla asenteiden muuttaminen.

S = Meillä on tavoitetila, joten mietimme, millä toimenpiteillä pääsemme tavoitteeseen. Mitä tekevät kilpailijat ja missä me haluamme olla suhteessa kilpailijoihin. Tavoitetilaan pääseminen lienee nykyään helpompaa, sillä jos kohderyhmä on pienempi, on se helpompaa tavoittaa sähköisen median tuomilla kohdistetuilla kampanjoilla kuin aikaisemmin perinteisillä "suuren yleisön" printtikampanjoilla.

T = Hiomme suunnitelmaa ja teemme yksityiskohtaisen toimintastrategian valitsemalla mediat jne. Mitä kanavia valitsemme viestimme ulostuomiselle? Vaihtoehtoja on nykyisin valtava määrä, mutta samalla markkinointiviestintäkanavien valikoima saattaa aiheuttaa runsaudenpulan.

A = Ostamme tarvittavat mediatilat, teemme mainokset jne. Ennen ilmoitus tehtiin ja toimitettiin valittuun mediaan huomattavasti hitaammalla aikataululla kuin nykyään, jolloin sisällön muutos onnistuu muutamassa minuutissa. Mutta idea on kuitenkin sama.

C = Seuraamme myynnin kehitystä kampanjan aikana ja tarvittaessa teemme lisätoimenpiteitä kehittäen toimintaa päästäksemme tavoitteeseen. Mitattavuutta on nykyisin helpompi toteuttaa, sillä netin myötä näemme esimerkiksi helposti sen, mitä kautta asiakas tulee sivuille, miten hän siellä liikkuu, ja kuinka moni klikkaus tuo meille euroja. Ennen vanhaan taas kärjistetysti ostettiin mainostila lehdestä ja toivottiin, että kauppa käy.

Mikä on muuttunut?

Vaikka nykyisin mainonta ja markkinointi on sähköisessä mediassa huomattavasti hektisempää, aktiivisempaa ja jopa koukuttavampaakin kuin lehti-ilmoitus 1980-luvulla, on suunnittelun perusideat kuitenkin samat. Yrityksellä on edelleen tarve myydä tuotteita ja palveluja, joten myös vanhat markkinoinnin suunnittelumallit täyttävät perustehtävänsä, vaikka toteutustapa onkin muuttunut vuosikymmenien saatossa ja tulee edelleen muuttumaan.

PS: Jos haluat lukea lisää SOSTAC-mallista, kurkkaa tänne.

Mitä on hakukonemainonta? (Tehtävä 8 / Matkailun sähköinen liiketoiminta)

"Josset kykene selittämään sitä 6-vuotiaalle, et ymmärrä sitä itsekään" (Albert Einstein)
Kirjoita blogi 6-vuotiaalle, jossa kerrot, mitä on hakukonemainonta. Näin luki toimeksiannossa. No, haasteistahan me tykkäämme nykyään, ja joku viisas on todennut, että "jokainen vastoinkäyminen täytyy nähdä haasteena, ja haasteet mahdollisuutena..."

Mitä on hakukonemainonta?

Ensin selvitetään pari perusasiaa!

HAKUKONE:

"Hakukone on internet-pohjainen ohjelma, joka etsii jatkuvasti internetistä uusia sivuja eritellen ja liittäen ne hakemistoonsa erityisten hakusanojen mukaan. Näitä hyväksi käyttäen hakukone tulostaa ruudulle käyttäjän syöttämiä hakusanoja lähimpänä olevat sivut." (Lähde: Wikipedia)

MAINONTA:

"Mainonta on osa markkinointiviestintää. Mainonta on maksettua, tavoitteellista tiedottamista, joka yleensä kohdistuu suureen ihmisjoukkoon. Mainonta tähtää yleensä myynninedistämiseen, eli tavoitteena on yksinkertaisesti myydä joko heti tai myöhemmin. Mainoksilla tiedotetaan tavaroista, palveluista, aatteista ja ihmisistä." (Lähde: Wikipedia)

Entäs sitten?

Mitää on hakukonemainonta? Otetaan rautalanka käteen :)

- Hakukonemainonta on maksettua mainontaa hakukoneissa, kuten esimerkiksi Googlessa.
- Hakukonemainonnassa mainoksen maksajan ilmoitus tai mainos näkyvät hakukoneen hakusanalla antaman listan kärjessä.
- Yleisimmin hakukonemainonnan kustannus on "maksu per klikkaus"-idealla.
- Hakukoneen käyttäjä kirjoittaa haluamansa hakusanan, jolloin hakukone nostaa esiin muiden hakutulosten rinnalla myös maksettuja hakutuloksia.
- Hakutuloksena esitettävä maksettu mainos määräytyy yleisimmin hakusanana, sijainnin sekä mainostajan budjetin mukaisesti; Mitä enemmän mainostaja investoi hakusanaan, sitä paremmin hänen ilmoituksensa näkyy hakukoneen tuloksessa.

 

Mainostaja itsekin voi vaikuttaa!

- Mainostaja voi itsekin vaikuttaa hakukonemainonnan tuloksiin ja tuottavuuteen.
- Tärkeintä suunnittelussa on ajatella kuin asiakas!
- Avainsanojen eli hakusanojen muokkauksen apuna on ilmainen Google AdWords-työkalu, joka on helppokäyttöinen.
- Tärkeintä on valita hyviä hakusanoja, jotka vastaavat tuotetta, mutta valita voi myös negatiivisia hakusanoja, joita mainitessa mainostajan ilmoitusta ei näytetä hakutuloksessa.

Ja eiköhän se niin ole, että hakukoneesta löytyy enemmän tietoa, kuin numerotiedustelusta??

Saako mainos nuoret juomaan? (Tehtävä 2 / Matkailun sähköinen liiketoiminta)

Matkailun sähköisen liiketoiminnan opintojen 2. etätehtävänä oli kirjoittaa referaatti jostain tieteellisestä markkinointia käsittelevästä artikkelista. Löysin Tiede-lehdestä Marko Hamilon kirjoittaman artikkelin itseäni kiehtovasta aiheesta, alkoholimainonnasta. Aihe kiinnostaa siksi itseäni, että tuotteena alkoholi ja siihen liittyvät assosiaatiot, kiellot, käskyt, houkutus ja "kielletyn hedelmän" symboolisuus tekevät tuotteesta mitä mielenkiintoisimman tuotteen luoda mainonnan avulla mielikuvia.

Koska alkoholin myynti ja markkinointi liittyy omaan työhöni myös, olen usein tekemisissä aiheen kanssa törmäten lainsäädännön tuomiin mitä mielenkiintoisimpiin kieltoihin ja toisaalta myös porsaanreikiin. Varsinkin Tallinnan matkailun tiimoilta media, valtiovalta ja yhteiskunta luovat  paineita olla tuomatta alkoholia, kun taas toisaalta myös halpa hinta houkuttelee monia tuomaan toisenkin kaljakeissin. Onko tässä lopulta kysymys siitä, että historia toistaa itseään? Olihan meillä jo aikanaan kieltolaki, jonka tehtävänä oli raitistaa suomalaiset samaan aikaan, kun Virosta tuotiin pirtukanistereita Suomenlahden yli. Nyt salakuljettajien puuveneet ja peltiset pirtukanisterit ovat vaihtuneet nopeisiin ja mukaviin risteilyaluksiin, joilta voi tehdä näppärästi ennakkotilauksen suoraan omaan autoonsa. Ja tunnustan - en ainakaan itse koe huonoa omaatuntoa ostaessani punkkutonkan Tallinnanmatkalta mukaani. Eikä mainonta ole siihen vaikuttanut, vaan hinta. Toisaalta, enpä enää ihan nuorikaan itse ole :D

Tunnustan. Tallinnan laivalta ostettu snapsi kesän rapuillallisella.

Mutta itse artikkeliin -

 "Saako mainos nuoret juomaan?"

(Marko Hamilo, Tiede 7/2013)

Mielenkiintoinen kysymys. Miten alkoholin mainonta vaikuttaa suomalaisten nuorten tapaan nauttia alkoholia? Tämä kysymys on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa viimeiakoina runsaasti esillä ja päätynyt lopulta jopa hallituksen käsittelyyn, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan alkoholin mainonta edesauttaa nuorten juomista. Alkoholiteollisuus puolestaan on toista mieltä. Toisaalta, alkoholiteollisuudenkin näkemykset ovat ehkä hieman kyseenalaisia, sillä loppupeleissä tuotteen mainostajaa kiinnostaa vain oman tuotteensa menekin ja myynnin kasvu.

Tutkimuksia on moneen lähtöön

Virkamiesten mielipiteiden taustalla ovat kansainväliset tutkimustulokset, joita kuitenkin osa suomalaisista tutkijoista kyseenalaistaa. Aalto-yliopiston professorien mukaan virkamiesten näyttö perustuu vain 13 tutkimukseen, joista vain viiden sisältö käsittelee nuorten alkoholimainonnalle altistumista, kun taas suurin osa tutkimuksista käsitteli esimerkiksi altistumista yleisellä tasolla medialle ja sen vaikutuksille nuorten mielipiteisiin.

Selkeää tulosta pääotsikon kysymykselle ei ole saatu, sillä perinteisen tieteellisen tutkimuksen ja "uudemman ajattelun" mainonnan tutkimusten tuloksista ei päästä yhteisymmärrykseen. Näkemyserot perustuvat pitkälti siihen, millaisia tutkimuksia voidaan pitää luotettavina ja toisaalta myös siihen, mitä näkökulmaa asianomainen taho itse edustaa.

Haasteellinen nykynuori kuluttajana

Oman erityispiirteensä kysymykseen tuo myös se, että nykykulttuurissa kuluttajan identiteetti on korostetun yksilöllinen ja identiteettiä rakennetaan vahvasti kulutusvalinnoilla. Niiden esteettiset ja symboloiset merkitykset taas ovat linkittyneet yksilön ja hänen ympärillään olevien ryhmien identiteettiin - indentiteettiin, jollaisia myös alkoholimainonta pyrkii luomaan. Osassa ryhmäidentiteettejä alkoholilla saattaa olla hyvinkin korostettu asema.Tämän myötä on tullut myös uusi ilmiö, jossa yksittäisten tuotemerkkien korostus liittyy yhä vahvemmin elämään; "haluan olla tietyn viinabrändin näköinen."

Tuotekehitys vs. Kokonaismarkkinat?

Alkoholimarkkinoinnissa tapahtuu jatkuvasti tuotekehitystä, mutta osa tutkijoista on sitä mieltä, että Suomessa markkinat ovat vakiintuneet kokonaiskulutuksen osilta siten, että osa uusista tuottesita syrjäyttää vanhoja tuotteita.  Toisaalta, osa tutkijoista puolestaan väittää, että Suomen alkoholimarkkinat eivät ole vakiintuneet, vaan kulttuuri ja ajatukset muokkaavat markkinoita. Esimerkiksi suomalaisten viinikulutus on muuttunut ja uusia tuotteita, kuten limuviinoja on tullut markkinoille innovaatioiden myötä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että eniten tuotekehitystä on tapahtunut juuri niissä alkoholiryhmissä, joita nuoret kuluttajat suosivat.

Mutta mitä tapahtuisi, jos alkoholijuomia ei saisi mainostaa lainkaan? Alkoholiteollisuus voisi silloin ottaa käyttöön uusia markkinointikeinoja, kuten luovia promootiokikkoja anniskelupaikoissa ja sosiaalisessa mediassa. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa. Sama pätenee alkoholimarkkinointiinkin.

On se vaikeaa se itseään niskasta kiinniottaminen

Kiirettä pitää töissä, kavereita pitäisi ehtiä tapaamaan, laihduttaa kesää varten :D... Koirien kanssa pitäisi ulkoilla ja siihen vielä päälle ne kaikki opintohommat, jotka jyskyttävät tuolla takaraivossa... Kai se on nyt pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä hommiin, huh!