Tänään tuli opiskeltua sähköistä markkinointia intensiivisesti. Aika hauska huomata, miten niin "tuttujen" asioiden taakse kätkeytyy paljon tekniikkaa, järjestelmiä ja suurempia kokonaisuuksia. Monet termit olivat tuttuja työrintamalta, mutta kun omaan työnkuvaan ei kuulu virallisesti sellaiset asiat kuin "landing page", niin oli kiva oppia niiden sisältöä ihan ajatuksen kanssa.
Oli kiva huomata, että se porukka, joka meitä on mukana opiskelemassa näitä asioita, omaa yli 330 vuoden työkokemuksen matkailualalta. Melkoisen rautainen tietotaito. Kaukaisin osanottaja tulee Sodankylästä asti, joten siltä osin on käytännössä koko Suomen matkailu edustettuna. Ja pakko myöntää, että kun kyseinen henkilö työskentelee Jäämerentie-matkailuhankkeen parissa, niin oma mielenkiintoni heräsi heti. Inari-Ivalo -alue kun on yksi lempikohteistani (ja sinne taas muutaman viikon päästä menenkin). Jos sitä vaikka joskus itsekin Lapin matkailumarkkinoiden parissa pääsisi työskentelemään... No, katsellaan :D
@ Otsamotunturi, Inari, syyskuussa 2013 :)
...josta pääsenkin yhteen mun lempiaiheista. Ottaen huomioon Pohjois-Lapissa Murmansikin läheisyyden, hyvin toimivan "kelohonkalentoaseman" (jota toki voisi vähän muuttaa isommaksi ja toimivammaksi), on Itä- ja Pohjois-Lapin matkailulla suuret potentiaalit. Jos vaan kehittyviä markkinoita osataan hyödyntää siten, että sekä infrastruktuuri että asenteet ovat kohdillaan. Ja politiikka. Jos esimerkiksi paikallisella tasolla politiikka on pienten piirien keskinäistä kädenvääntöä loppupeleissä täysin mitättömistä asioista, eikä nähdä omaa tonttia pidemmälle, on aika turha valtakunnan politiikan tasolla lähteä kehittämään yhtään mitään. Toisaalta, missä päin Suomea se paikallispolitiikka nyt ei olisi pienten piirien keskinäistä kädenvääntöä, jossa syy-seuraus-suhteet ja taustat voivat mennä aina parinkymmenvuoden takaiseen epäonnistuneeseen saunailtaan, jossa "joku sanoi pahasti jollekin", ja seurauksista kärsitään yhä. Tuttua hommaa jo kotikulmiltani...
Nyt eletään kuitenkin pitkälle 2010-lukua, joten myös asenteiden tulee olla vastaanottavaisia. Karu fakta on kuitenkin se, että matkailu on kasvava palvelubisnes ja se tuo rahaa. Matkailijat itsessään taas ovat ihmisiä, yksilöitä. Jokainen yksilö ajattelee ja käyttäytyy eri tavalla kuin vierustoveri, joten siksipä jokainen palvelutilanteen kohtaaminen matkailubisneksessä on ainutlaatuinen. Ja se tekee minusta matkailusta mielenkiintoisen alan työskennellä. Pesukonetehdas valmistaa liukuhihnalta 10.000 pesukonetta, jotka ovat kaikki samanlaisia, mutta matkailun palvelubisneksessä jokainen palvelutuote - tai palvelukohtaaminen - on uniikki.
Omat henkilökohtaiset asenteet vastaan tuottavuus ja todellisuus? Onko yrittäjällä varaa kieltäytyä asiakkaista omien asenteiden vuoksi? Oli sitten kyseessä venäläiset turistit (joilla muuten on rahaa ja koko ajan kasvava vaatimustaso), homot, tai ylipäätään kohderyhmät, jotka saattavat ärsyttää "Ruuhka-Suomen ulkopuolisia asukkaita", silloin mennään epämukavuusalueelle. On yllättävää huomata, että Suomesta löytyy matkailuyrittäjiä, jotka eivät tällaisia kohderyhmiä halua asiakkaikseen. Vaikka rahaa olisi tulossa, on asenne edelleen se "mitä ihmiset tuolla naapurissa sanoo". Itse olen omasta elämästäni oppinut sen, että "mitä-ne-muut-ajattelee"-asenne on ihan turha, koska "ne muut" tietävät henkilökohtaiset asiani paljon paremmin kuin minä itse. Toisaalta myös tämän vuoksi Suomalaisessa matkailubisneksessä on edelleen kehitettävää, mikä tarkoittaa työtä meille, matkailun ammattilaisille :)
PS: Tuo leffateatterikuva on niin retroa, että huh! Ivalossa avattiin uudelleen syksyllä 2013 elokuvateatteri Aslak, joka on elämysmatkailua parhaimmillaan! Suosittelen!
