Mobiilimaksaminen käytännön arjessa
Moni kuitenkin tekee varmasti tietämättäänkin yllättävän paljon mobiilimaksamista joka arkipäivä. Esimerkiksi Helsingissä joukkoliikenteen lippumaksu on helppo suorittaa yksinkertaisella tekstiviestillä tehtävällä tilauksella, jonka jälkeen asiakas saa lippunsa suoraan kännykkäänsä. Myös esimerkiksi auton pesun huoltoasemalla voi maksaa kännykän avulla, kuten myös erilaisista automaateista voi ostaa juotavaa tai syötävää kännykän avulla. Tilaus tehdään tekstiviestillä, ja laskutus tapahtuu kännykkälaskun yhteydessä. Helppoa ja yksinkertaista, joskin tässäkin on omat hasteensa. Esimerkiksi alle 18 vuotiaitten kohdalla lainsäädäntö säätelee tiukasti mobiilimaksamista, mutta käytännössä arki lienee toinen usein.
Tekniikan kehittyessä mobiilimaksaminen on viety vielä pidemmälle. Enää ei välttämässä tarvitse edes lähettää tekstiviestiä, vaan pelkkä puhelimen näyttö lukijalaitteelle lähimaksamisen myötä helpottaa ja nopeuttaa maksutilannetta. Toisaalta, itselleni herää tässä se kysymys, että vaikka lähimaksamisella hoidetaankin vain "pieniä" ostoksia, onko kynnys turhiin heräteostoksiin tehty jo liian helpoksi? Pienistä puroista kun koostui se suuri kuuluisa virta. No, oli niin tai näin, tekniikka on kehittynyt ja siitä on pyritty tekemään helppo ja yksinkertainen käyttää. Kynnystä on pyritty madaltamaan mm. konkreettisten opetusvideoiden avulla.
Vai onko mobiilimaksaminen jo arkea?
Matkalippujen ja suklaapatukoiden maksaminen mobiililla on arkea. Mutta entä muuten, onko mobiilimaksaminen lyönyt jo itsensä läpi? Laajempaa mobiilimaksamista oikeastaan vasta suunnitellaan Suomessa, kun taas Euroopassa se on arkipäivää. Julkisuudessa on kerrottu, että esimerkiksi Kesko ja S-ryhmä eivät vielä oikein halua paljastaa, millä aikataululla ja missä mittakaavassa Suomessa otettaisiin päivittäistavarakaupassa mobiilimaksaminen kunnolla käyttöön. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme "mobiilimaksuoperaattoria":
- Elisa Lompakko: perustuu Mastercardin Paypass-maksuratkaisuun.
- DNA Täpäkkä Credit: Mastercard-luottotili, jota on laajennettu lähimaksamismahdollisuudella.
- Danske Bankin MobilePay: kaikkien pankkien asiakkaille tarkoitettu rahaviestipalvelu.
Käytännössä mobiilimaksaminen ei ole vielä syrjäyttämässä muita maksutapoja, sillä mobiilimaksamisen voidaan sanoa vielä olevan lapsenkengissä. Nimittäin Accenturen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa älypuhelinta käyttävistä henkilöistä vain 9% käytti puhelintaan maksamiseen. Vastaavasti kehittyneillä markkinoilla luku oli keskimäärin 16% ja kehittyvillä markkinoilla jopa 29%. Olemmeko Suomessa siis hitaampia omaksumaan uusia maksutapoja?
Tulimme jälkijunassa tai emme, mobiilikauppa kasvaa muualla Euroopassa ja maailmalla. Mobiilikauppa kasvaa USA:ssa tällä hetkellä kopa kolme kertaa nopeammin kuin tavallinen verkkokauppa. Euroopassa tällä hetkellä verkkokaupasta noin 5,5% tehdään mobiilisti. Eurooppalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä keskimäärin noin kolmasosa teki ostoksia älypuhelimellaan, kun taas nuorista jo 58% käytti älypuhelintaan ostostentekoon. Tulevaisuuden osalta arvioidaan mobiilikaupankäynnin kasvavan; esimerkiksi Britanniassa mobiilimaksamisen osuus verkkomyynnistä on nyt vain 1%, kun taas sen odotetaan kasvavan vuoteen 2017 siten, että yli 6,5% verkkokaupasta olisi mobiiliostamista. Tätä tukee mm. se, että vuonna 2012 toisen vuosineljänneksen aikana mobiilimaksaminen kasvoi 11,6%, kun taas 2013 samana aikana kasvua oli 23,3%.
Samanlainen trendi siis tuntuu pätevän mobiilikaupankäyntiinkin, kuin momeen muuhunkin uuteen trendiin: nuoret kokeilevat, oppivat ja tekevät siitä tavan, kun taas vanhemmat suhtautuvat epäluuloisestikin uusiin vaihtoehtoihin. Euroopan osalta maittain trendi on vähän sama: Itä-Euroopan kehittyvät markkinat ottavat suoraan mobiilin mukaan yhtenä vaihtoehtona, kun taas "perinteisemmässä Euroopassa" mobiilia ei oteta välttämättä mukaan alusta alkaen, vaan se tulee vaihtoehtona vasta myöhemmässä vaiheessa. Ja onko sitten näin, että Suomi tulee siellä viimeisessä aallossa?
Haasteita ja mahdollisuuksia yrittäjälle
Mobiilimaksaminen kysyy jälleen yrittäjän puolelta osaamista ja tietotaitoa. Aina ei kaikkea taaskaan kannata tehdä yksin, sillä apuja löytyy. Esimerkiksi suomalainen BookIT-yhtiö on hyvä esimerkki erilaisten mobiilipalvelujen kehittäjänä. Yhtiö on saanut asiakkaikseen myös monia kansainvälisillä markkinoilla toimivia suuryrityksiä. Moni tunnettu matkailufirma onkin valinnut BookIT:n toimittajakseen mobiilipuolella, jolloin omat resurssit ovat jääneet ydinbisneksen kehittämiseen.Toki investoinneilla ja kehityksellä on oma hintansa, mutta mobiilimaksamisessa investointi kannattanee. Esimerkiksi lentomatkan yhteydessä voi lentoyhtiö lähettää ennen lähestyvää matkaa erilaisia viestejä asiakkaille lisämyynnistä, joihin asiakas vastaa yksinkertaisella viestillä takaisin lentoyhtiölle. Vaihto esimerkiksi business-luokkaan voi tapahtua näin yksinkertaisesti mobiilin avulla, jolloin asiakas saa paremman lentoelämyksen ja lentoehtiö taas lisätuloja myymällä tyhjän business-luokan istuimen jo matkan maksaneelle asiakkaalle. Oli sitten iso tai pieni yritys, kannattaa kuitenkin muistaa se, että jos haluaa mobiilimaksamisesta kiinnostuneita asiakkaita, on yhtiön verkkokaupan myös oltava optimoitu mobiililaitteelle. Tekniikan on tuettava kaupankäyntiä.
Lainsäädäntö, operaattorikustannukset ja hämäräheikit
Mobiilimaksamisen, kuten monen muunkin hyvän idean kohdalla on omat haasteensa. Esimerkiksi lainsäädäntö koskien mobiilimaksamista ja ylipäätään mobiilimarkkinointia on hyvinkin erilainen. Lisäksi mahdolliset operaattorikohtaiset maksut saattavat vaihdella niin kotimaissa kuin ulkomailla. Onneksi osa operaattoreista on tajunnut sen, että rahastaminen roaming-maksuilla ulkomailla ei aina kannata. Hyvänä esimerkkinä tästä Sonera, jonka datamaksut ovat samat niin Pohjoismaissa kuin Baltiassa.
Mobiililla pystyisi tekemään myös laajemmassa mittakaavassa lisämyyntiä, mutta Suomessa lainsäädäntö on vielä niin tiukkaa, ettei se käytännössä ole kunnolla mahdollista. Esimerkiksi kaupungilla kävellessä, voisi ohikulkijalle lähettää mainostekstiviestin asiakkaan kulkiessa esimerkiksi liikkeen ohi, mutta tämä ei ole lainmukaan mahdollista. Asiakkaan nimittäin täytyy antaa suostumus mobiilimainontaan ensin.
Mutta entä jos kännykkä varastetaankin, ja varastetulla kännykällä suoritetaan useita pieniä maksuja ennenkuin se ehditään sulkea? Tai voiko hämäräheikki kehitellä laitteen, joka mobiililla suoritettavassa lähimaksamisessa kaappaakin signaalin ja siirrättää käyttäjän rahat itselleen? Ennen kuin turvallisuus ja riskittömyys mobiilimaksamisessa on todistettu erityisesti suomalaisille, on aina olemassa suuri epäilevien käyttäjien joukko.
Helppoa ja nopeaa ostamista
Kuluttajan kannalta mobiiliostaminen on yksinkertaisuudessaan helppoa ja nopeaa - jos vain palveluntarjoajan oma tekniikka tukee tätä. Mobiililaitteen avulla lompakko on käytännössä aina mukana (olettaen toki, että talous on kunnossa) siellä missä älypuhelin itsekin. Ostosten teko on helppoa vaikka keskellä Lapin erämaata, jos vain kenttää löytyy operaattorilta. Pieniä heräteostoksia, enenmmän tai vähemmän tarpeellisia, voi tehdä parilla klikkailulla. Veikkaan kuitenkin, että suurtempien ostosten teko mobiilimaksamisella odottaa vielä tulevaisuudessa kauempana. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että mobiili kasvattaa asemaansa maksuvälineenä ja ostoskanavana, niin vahvat merkit siitä on havaittavissa jo nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti